-” — Ja nostetuksi Substances tosiaan ansaitsee tulla. Laulaja Ville Parkkosen johtaman
viisikon debyyttilevy Between Floors on oivallinen cocktail koukuttavaa ja helposti lähestyttävää, mutta samalla kokeilevaa ja kiinnostavaa rockia. Between Floors on sekalaisuudessaan tyypillinen debyytti. Tyyli vaihtelee biisistä toiseen, musemaisesta Solidista Tom Waitsin hengessä kolistelevaan Dirt in the Dustiin ja Foo Fightersin tyyliin paahtavasta God is a Girlista unenomaiseen tunnelmapalaan Let the Rain Fall. Keskiössä on Parkkosen kameleonttimaisesti muuntautuva ääni, joka laskeutuu falsetista vaivatta viskin patinoimaan mörinään. Sujuvaa on myös rock-kukkomainen karjahtelu kuin myös miehen semisti käheä peruslaulantakin. Soitto luo yhtä lailla nahkaansa raidasta toiseen, kevyestä akustisesta suoranaiseen space rock -ujellukseen. Toisella kokopitkällä Substancesin tyylillinen fokus kenties tarkentuu, mutta itse en ole varma haluaisinko edes sitä.” – Petja Savoila/Keskisuomalainen

-”Helsinkiläinen Substances vetää modernia rockia pätevästi. Between Floorsilla on enemmän kuin runsaasti kaikuja Musesta ja Queens of The Stone Agesta, mutta bändin tiivis heittäytyminen pelastaa ryhmän persoonattomuuden suosta. Muhkea Substances on kuin cover-bändi, joka soittaa omia viisujaan: tarkka, tanakka ja tosissaan.” – Markku Makkonen/Aamulehti, Valo-liite

-”Ville Parkkonen on aidosti hienosti ääntään käyttävä laulaja, joka onnistuu yhtä lailla falsetissa kuin paljossa myös perusmiehekkäässä vokalisoinnissa. Kertovat miehen lava-olemuksesta löytyvän näiden eväiden myötä melkoista karismaattista rock-kukkoakin. — Tuore albumi on näppärän oivallinen cocktail. Se tarjoilee kymmenen bändin omaa biisiä, jotka vaihtelevat sävyiltään ja intensiteetiltään mukavassa määrin”. – Veli-Matti Henttonen/Salon Seudun Sanomat
”–laulaja Parkkosen lisäksi koko kone käy kuin Hondan moottori tai sveitsiläinen käkikello. Jos Substancesin live on lähelläkään levylle tallennettua olemusta, Dog’s Homessa syntyy perjantaina kuuma tunnelma. Eikä sitä myöskään vähennä koplan valitsema dramaattinen tie. Ilman epäilyjä, ennakkoluuloja ja muistikuvia musiikkihistoriasta Substances saattaa olla jollekin kansalaiselle ”se maailman paras bändi”. Se on paljon se!” – Tamperelainen

-” –Kuitenkin Between Floors on kokonaisuutena toimiva kattaus hyviä kappaleita hyvin soitettuna ja tuotettuna. Koko linja raakabiisistä lopulliseen tuotokseen tuntuu hyvin mietityltä. Kappaleissa on mukavasti erilaisia vivahteita aina soittimien soundeista sovituksellisiin ratkaisuihin saakka. Between Floors sisältää monipuolisia kappaleita aina kunnon rokista pastellinsävyiseen balladiin saakka. Ville Parkkosen äänessä on erinomaista tulkinta- ja muuntumiskykyä, kuten muunkin bändin soitossa. Kappaleissa urkurina oleva henkilö jäi tuntemattomaksi, mutta jonka osuus oli mielestäni merkittävä lisäarvo kokonaisuutta ajatellen. Levy alkoi nopealla rokilla ja päättyy hitaampaan Let the Rain Fall -kappaleeseen, joka onkin oiva lopetus hienolle levylle.” -Jari Kaikkonen/Classic Rock Suomi

-”Melko tyylikkäällä kansitaiteella varustettu Between Floors esittelee päällisin puolin pätevää, selkeästi radiosoittoon tähdättyä rockia soittavan yhtyeen, jonka suurimmiksi vaikuttajiksi mainitaan Muse, Queens Of The Stone Age sekä Nine Inch Nails. Jälkimmäisiä yhdistävää tummaa nyrjähtäneisyyttä levyltä on turha etsiä, mutta Muse ponnahtaa monestikin mieleen; toisin sanoen falsettia ja dramaattisia sointukulkuja tarjoillaan vähintäänkin riittävästi. Onneksi yhtye on poiminut mukaansa elementtejä muualtakin: välillä yhtye naputtaa edespäin The Strokesin tyyliin, toisaalla taas mieleen tulee Lapkon kulmikas, metallisempi riffittely. Jopa grunge-henkeä tuntuu useammalla raidalla, joten palikat toimivaan levyyn ovat jotakuinkin kasassa…” – Aleksi Nieminen/Desibeli.net